Kotikennelimme sijaitsee Nakkilan keskustassa, omakotitalossa. jossa nykyisin asumme mieheni kanssa aikuisten lasten lähdettyä maailmalle. Kennelissämme koirillamme on tilaa niin sisällä kuin ulkonakin riittävästi.
Koirien lisäksi perheeseen kuului pitkään myös 1988 syntynyt Niki-kissa, joka eli 20-vuotiaaksi. Koirat ovat olleet haaveenani jo nuoruudesta asti, vaikka omaa koiraa en vuosiin voinut ottaa.
Kesällä 2002 mieheni sisaren yhdeksän kuukauden ikäinen vilkas tipsu-tyttö Hanlait Miisa-Mistel (Milla) tarvitsi hoitopaikan, joka muodostui pitkäaikaiseksi. Kävi ilmeiseksi, että Milla tarvitsi pysyvästi uuden kodin ja näin siitä tuli ensimmäinen oma koiramme.
Milla sai seuraa 2003 kesällä, kun tyttäreni Riki-uros muutti asumaan meille. Maaliskuussa 2004 syntyi Millan ensimmäinen pentu, Tor Oskan Anselika (Ansa), joka luonnollisesti jäi omaksi kasvatiksi. Heinikin olisi halunnut Ansan itselleen, mutta mieheni ei voinut kiintymykseltään luopua Ansasta. 2006 syyskuussa tipsumme lisääntyivät yhdellä, kun ostin pennun Tuulingista: Thur Aalen (Tyyne). Marraskuussa 2007 Anselika sai ensimmäisen ihastuttavan pentunsa, Tor Oskan Love Carlinan (Martta), jonka ehdottomasti halusimme jättää osaksi perhettämme. Samoihin aikoihin myös Sibylla sai pennut, joista päätin sijoittaa lupaavan nartun, Tor Oskan Debussyn (Lili), vanhimman tyttäreni Anu Puumalan perheeseen. Toukokuussa 2010 oli Martan vuoro saada pentuja ja tästä jäi kotiin Josefiina (Fiina). Kesäkuun alussa 2011 sijoitus-narttuni Isadora synnytti viisi tyttöpentua, joista sijoitin vaalean Kaislan. Loppukesällä 2012 Martan yksi tyttöpentu oli vielä vailla kotia ja viimein päätin, että taidankin pitää tämän suloisen pennun Nicolettan kotona. Hän sai kutsumanimen Fanni. Syksyllä 2014 päätettiin jättää Josefiinan pennuista tyttö kotiin, siis Quutar (Tiltu). Yksi syy tähän päätökseen oli Fiinan erinomainen hoivaamisvietti, emmekä halunneet kaikkia pentuja myydä.
Toukokuussa 2015 tipsujen seuraksi tuli pomeranian-tyttö Hanlait Rilla-Tianga "Rilla".
Kesällä 2019 sai Josefiina kirjavan tyttöpennun. Ensi hetkestä tunsin, että hän on minun. Niinpä Tiffany "Siiri" jäikin kotiin.
Vuoden vaihteessa 2014-2015 tuli yllätyksenä tieto, että Anselika oli vakavasti sairastunut ja jouduimme luopumaan hänestä 10.1.2015 vajaa yksitoista vuotiaana. Myös rakkaasta Millasta jouduimme luopumaan vakavan silmätulehduksen vuoksi syyskuussa 2018. Milla eli 16v 10kk.
Olen Kenneliiton ja Tiibetinspanielit ry:n jäsen, käynyt kasvattajakurssin syksyllä 2004 ja saanut kennelnimen TOR OSKAN 2005. Tiibetinspanieli Ry:n jalostustoimikuntaan minut valittiin helmikuussa 2012. Jalostustoimikunnassa olin vuoden 2015 alkuun asti.
Tavoitteenani on kasvattaa terveitä ja hyväluonteisia koiria tarkoin valituista yhdistelmistä. Meillä pennut saavat heti alkutaipaleellaan tutustua perheen normaaliin elämään. Uusille omistajille lähtiessään pennut ovat useaan kertaan madotettuja, eläinlääkärin tarkastamia, microsirutettuja sekä rekisteröityjä. Vastuuni kasvateista jatkuu koko niiden elämän iän ja haluan kuulla, mitä niille kuuluu. Annan myös apuni kaikissa elämän tilanteissa.
Tuula Toroska